Montaasin huhtikuun leffailloissa katsotaan serbialaisen Emir Kusturican palkittu Musta kissa, valkoinen kissa, Jean-Luc Godardin upea ja kaunis Keskipäivän aave, Juraj Herzin tšekkoslovakialaisen uuden aallon vähän nähty merkkiteos The Cremator sekä Sergei Eisensteinin visuaalisesti upea Aleksanteri Nevski.
Leffaillat järjestetään huhtikuussa sunnuntaisin Otakaari 20 A:n kellarikerroksen Kinopoli-teatterissa tai Design Factoryn Kino-teatterissa. Leffaillat alkavat klo 17.30, sauna on lämmin välillä 20-21 ja kerhohuone on käytettävissä hengailuun. Elokuvat ovat englanninkielisiä tai niissä on englannin- tai suomenkielinen tekstitys.
Tervetuloa!
Esitysvastaavat
Tomi Salovaara / tomi.salovaara(at)aalto.fi / 050 414 5178
Arto Kononen / arto.kononen(at)aalto.fi / 040 843 5213
Su 6.4. klo 17.30 (Design Factory)
Leffailta järjestetään Otaniemessä sijaitsevan Design Factoryn (Betonimiehenkuja 5) Kino-teatterissa, joka sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa. Mikäli ulko-ovet eivät ole auki tai et pääse sisään kelloa soittamalla, ota yhteyttä Artoon (040 843 5213).
Emir Kusturica:
Musta kissa, valkoinen kissa (Crna macka, beli macor)
Jugoslavia 1998 / 124 min / romani, serbokroaatti (suom. tekstit)
Kierojen temppujen, moraalittomuuden, mafiosojen ja mustalaismusiikin keskellä Balkanin jokimaisemissa nuori Zare on rakastunut kylän kapakassa työskentelevään mustalaistyttö Idaan. Nuori lempi ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Kun Zaren isä, pikkurikollinen Matko, moninaisten keskinäisten petkutusten jälkeen tekee sopimuksen paikallisen kokaiinin voimalla sekoilevan gangsteripomo Dadanin kanssa, on tuloksena naimakaupat Zaren ja Dadanin siskon Afroditen välille. Elokuvan huipentaa Zaren ja Afroditen lähes surrealistisia kommelluksia pursuava hääjuhla.
Venetsian elokuvajuhlien hopeisen leijonan voittanut Musta kissa, valkoinen kissa alkoi Kusturican ideasta kuvata ohjaajan edellisessä Underground-elokuvassa esiintyvistä mustalaissoittajista ja näiden hääkeikasta dokumentti. Idea romanihäiden ympärillä kuitenkin kasvoi fiktiiviseksi farssiksi. Valmistunut teos on tauottomalla temmolla eteenpäin paahtava elokuva vastapareista, toisilleen erikoisista ihmisistä ja näiden värikkäistä kohtaamisista. (Arto Kononen)
Su 13.4. klo 17.30 (Kinopoli)
Jean-Luc Godard:
Keskipäivän aave (Le Mépris)
Ranska 1963 / 103 min / ranska (eng. tekstit)
Amerikkalainen elokuvatuottaja Jeremy Prokosch (Jack Palance) on palkannut kokeneen elokuvaohjaajan (Fritz Lang, joka esittää itseään) tekemään elokuvaversion Homeroksen Odysseiasta. Paul (Michel Piccoli) palkataan työstämään käsikirjoitusta. Samalla Paulin ja hänen vaimonsa Camillen (Brigette Bardot) avioliitto alkaa rakoilla.
Ranskan uuden aallon rohkeimman ohjaajan Jean-Luc Godardin Keskipäivän aave on kauniissa Caprin maisemissa kuvattu George Deleruen upealla musiikilla sävytetty tutkielma taiteesta, elokuvasta, rakkaudesta ja elämästä ylipäätänsä. Godard tuntuu peilaavan elokuvallaan ihailemansa klassisen elokuvailmaisun katoamista (jota elokuvassa edustaa legendaarinen ohjaaja Fritz Lang) suhteessa uuteen ja moderniin ilmaisuun (jota hän itse edusti). Sama katoavaisuuden tuntu on myös ihmissuhteissa. Paulin ja Camillen rakoilevan avioliiton kuvaus on älykäs ja kiehtova. (Tomi Salovaara)
Su 20.4. klo 17.30 (Kinopoli)
Alkukuvana:
Jan Švankmajer:
The Last Trick (Poslední trik pana Schwarcewalldea a pana Edgara)
Tšekkoslovakia 1964 / 11 min / tšekki
Juraj Herz:
The Cremator (Spalovač mrtvol)
Tšekkoslovakia 1968 / 95 min / tšekki (eng. tekstit)
Karl Kopfrkingl (Rudolf Hrušínský) työskentelee ammatikseen krematoriossa. Kontekstin Prahaan sijoittuvan elokuvan tapahtumille tarjoaa 1930-luvun poliittinen radikalisaatio ja natsi-Saksan nousu. Tässä latautuneessa ilmapiirissä Tiibetiläistä kuolleiden kirjaa lukeva Kopfrkingl uskoo suorittamallaan kremaatiolla olevan suurempi kätketty tarkoitus kuolleiden sielujen henkisessä vapauttamisessa. Natsijoukkojen kerääntyessä valtion rajoille velvollisuuksiinsa pakkomielteisesti suhtautuva Kopfrkingl ajautuu maaniseen tilaan.
Spalovač mrtvol oli Tšekkoslovakiassa kielletty elokuva pian ensi-illan jälkeen aina maan romahtamiseen saakka. Siitä nyt Montaasin leffaillassa katsottavan Second Runin DVD-julkaisun esittelytekstissä Daniel Bird kuvailee elokuvan sijoittuvan jonnekin paria vuotta aikaisempien Kubrickin Tohtori Outolemmen mustan maailmanloppukomedian ja Polanskin Inhon hulluuteen ajautumisen väliin. Herz oli Jan Švankmajerin aikalainen ja opiskeli Švankmajerin tavoin nukketeatteria ja teatteria molempien myöhemmin työllistyessä Prahan Semafor-teatteriin. Herz nähdään myös Švankmajerin alkukuvana katsottavassa ensimmäisessä elokuvassa The Last Trick näytökseen valmistautuvien näyttelijöiden joukossa. Ekspressionistisen fantasian piirteitä saavan tekstuuriltaan painajaismaisen Spalovač mrtvol:n hedelmällisin vertauskohta ovatkin Birdin mukaan juuri Švankmajerin varhaiset manieristiset elokuvat etenkin musiikin ja leikkauksen osalta. (Arto Kononen)
Su 27.4. klo 17.30 (Kinopoli)
Sergei Eisenstein:
Aleksanteri Nevski (Alexander Nevsky)
Neuvostoliitto 1938 / 108 min / venäjä (eng. tekstit)
Saksalainen ritarikunta valloittaa Psykovin kaupungin ja teloittaa sen asukkaat. Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski (Nikolai Cherkasov) lietsoo Novgorodin kansalaiset kohtalokkaaseen taisteluun saksalaisia vastaan.
Aleksanteri Nevski oli ensimmäinen Eisensteinin kolmesta äänielokuvasta ja ohjaajan ensimmäinen valmiiksi asti saatu pitkä elokuva kymmeneen vuoteen. Elokuva tehtiin Stalinin valtakaudella ja myös hänen valvovan silmänsä alla. Teoksen viittaukset aikansa poliittiseen tilanteeseen sekä Neuvostoliiton ja Saksan kärjistyneisiin suhteisiin ovat selvät. Elokuva on tarinankerronnaltaan suoraviivaisempi ja vähemmän kokeellinen kuin Eisensteinin mykkäkauden elokuvat, mutta visuaalisesti ällistyttävä jylhyyttä karjahteleva teos. Puoli tuntia kestävä ”taistelu jäällä” on uskomaton elokuvallinen suoritus, jonka vaikutus on selvästi nähtävissä esimerkiksi Olivierin ja Kurosawan elokuvien vastaavanlaisissa taisteluissa. (Tomi Salovaara)
