Huhtikuun leffaillat aloitetaan saattamalla päätökseen Masaki Kobayashin trilogia päätösosalla Human Condition III: A Soldier’s Prayer. Lisäksi leffailloissa katsotaan Alex Garlandin tuore Netflixissä julkaistu scifi Annihilation, Martin Brestin kasaritoimintakomedia Midnight Run ja William Wylerin klassikkonoir The Letter. Lisäksi 15.4. järjestetään perinteinen koko päivän leffamaraton, jonka ohjelma julkistetaan myöhemmin.
Leffaillat järjestetään huhtikuussa Otaniemen Kinopoli-teatterissa (Otakaari 20A) tai Montaasin kerhohuoneella Kinopolin vieressä. Elokuvat ovat englanninkielisiä tai niissä on englannin- tai suomenkielinen tekstitys. Talon sauna on lämmin leffojen jälkeen Otaniemessä klo 20-21.
1.4. Human Condition III: A Soldier’s Prayer (Kinopoli, klo 16.30)
8.4. Annihilation (Kinopoli, klo 17.30)
15.4. Leffamaraton (Kinopoli, klo 12-20)
22.4. Midnight Run (Kerhohuone, klo 17.30)
29.4. The Letter (Kinopoli, klo 17.30)
Tervetuloa!
Esitysvastaavat
Tomi Salovaara / salovaaratomi(at)gmail.com / 050 414 5178
Arto Kononen / arto.kononen(at)helsinki.fi / 040 369 9919
Su 1.4. klo 16.30 (Kinopoli)
Masaki Kobayashi:
Ihmisen kohtalo III: Sotilaan rukous (Human Condition III: A Soldier’s Prayer / Ningen no jôken III)
Japani 1961 / 190 min / japani (eng. tekstit)
Masaki Kobayashin vuosina 1959-1961 ensi-iltansa saaneessa Ihmisen kohtalo -trilogiassa seurataan japanilaisen sosialistin ja pasifistin Kajin (Tatsuya Nakadai) selviytymistä toisen maailmansodan aikaisen Japanin yhteiskunnallisten paineiden keskellä. Trilogian päättävässä kolmannessa osassa Kaji yrittää selviytyä joukko-osastonsa tuhouduttua rintamalla Neuvostoliiton joukkojen hyökkäyksessä.
Kobayashin omasta elämästä löytyy yhtymäkohtia Junpei Gomikawan kuusiosaiseen omaelämäkerralliseen kirjasarjaan perustuvan Ihmisen kohtalon tarinankaareen. Sosialistiksi ja pasifistiksi tunnustautunut ohjaaja värvättiin Japanin armeijaan toisessa maailmansodassa ja sijoitettiin Mantšuriaan. Kobayashi kieltäytyi ylennyksistä vedoten sodan ja Japanin imperialistisen politiikan vastustukseensa ja säilytti vastaavat näkemykset loppuelämänsä pysyen kriittisenä Japanin konformistista kulttuuria kohtaan.
(Arto Kononen)
Su 8.4. klo 17.30 (Kinopoli)
Alex Garland:
Hävitys (Annihilation)
Yhdysvallat, Iso-Britannia 2018 / 115 min / englanti
Lena (Natalie Portman) värvätään armeijan tiedenaisten tutkimusretkelle, joka suuntautuu oudolle karanteenissa olevalle alueelle täynnä mutatoituvia olioita ja maaperää. ”The Shimmer” -nimeä kantavalla vyöhykkeellä tuntemamme luonnonlait eivät vaikuta enää pätevän ja aiemmat tutkimusryhmät ovat salaperäisesti kadonneet.
Scifi-kirjallisuudelle jaettavan Nebula-palkinnon vuonna 2014 parhaana romaanina voittaneen Jeff VanderMeerin Annihilation-teoksen elokuvaoikeudet ostettiin jo ennen sen julkaisua 2013 Paramountin toimesta. Muun muassa Sunshine ja Never Let Me Go -elokuvien käsikirjoittajana tunnettu ja 2015 ohjaajana (Ex Machina) debytoinut Alex Garland kiinnitettiin myös projektiin jo 2014. ”Weird fiction” -kentällä alunperin mainetta niittänyt VanderMeer kirjoitti teokselle jatkoa sen aloittamassa Southern Reach -trilogiassa, joka nosti hänet yhdeksi scifin ja yleisemminkin fantastisen tai spekulatiivisen fiktion kärkinimistä. Garland keskittyy ohjauksessaan kuitenkin vain trilogian avausosaan eikä lukenut tuotannon aikana jatko-osia luodakseen oman versionsa romaanista. Portmanin ohella elokuvaa tähdittävät muun muassa Jennifer Jason Leigh, Gina Rodriguez ja Oscar Isaac. Paramountin niinikään tuottama Ted Chiangin novelliin pohjautunut Arrival (2016) oli yksi huomatuimmista hiteistä viime vuosina kasvussa olleen ”ajattelevan yleisön” scifin aallossa, mutta Paramount myi poikkeuksellisesti Annihilationin julkaisu- ja levitysoikeudet Netflixille joulukuussa. Ilmeisesti valmiin elokuvan ajateltiin studion puolelta olevan teatteriyleisöille liiankin intellektuelli testinäyttöjen perusteella, mutta final cutin omannut tuottaja Scott Rudin seisoi Garlandin näkemyksen takana.
(Arto Kononen)
Su 15.4. klo 12.00 (Kinopoli)
Leffamaraton Kinopolissa klo 12-20. Ohjelma tiedotetaan kokonaisuudessaan myöhemmin.
Su 22.4. klo 17.30 (Kerhohuone)
Martin Brest:
Keskiyön pako (Midnight Run)
Yhdysvallat 1988 / 126 min / englanti
Kirjanpitäjä Jonathan Mardukas (Charles Grodin) on huijannut mafialta suuren summan rahaa. Entinen poliisi ja nykyään palkkionmetsästäjänä toimiva Jack Walsh (Robert De Niro) saa tehtäväkseen löytää kirjanpitäjän ja tuoda hänet takaisin Los Angelesiin. Samaan aikaan useat eri tahot FBI:sta mafiaan ovat kaksikon perässä ja erilaisia tarjouksia Mardukasin tulevaisuuden suhteen tehdään jatkuvasti.
Monien aikakautensa onnistuneiden buddy cop -elokuvien tapaan Keskiyön pako toimii hyvin ennen kaikkea pääosakaksikon keskinäisten kemioiden vuoksi. Aiemmin komediallisia rooleja vältellyt De Niro on elokuvassa erityisen hauska ja ohjaaja Brest käyttää onnistuneesti näyttelijän tietynlaista luontaista huumorintajuttomuutta hyväkseen. Iso kiitos kuuluu myös George Gallon käsikirjoitukselle. Sanailu on nasevaa, ”metsästyspeli” saa koko ajan uusia käänteitä ja tylsää hetkeä ei elokuvasta löydy.
(Tomi Salovaara)
Su 29.4. klo 17.30 (Kinopoli)
William Wyler:
Kirje (The Letter)
Yhdysvallat 1940 / 95 min / englanti
Eräänä trooppisena yönä Iso-Britannian hallitsemalla Malaijan alueella paikalliset työntekijät havaitsevat miehen lysähtävän asunnon ovesta maahan nuoren naisen ampuessa miestä raivokkaasti. Tämä nainen on Leslie Crosbie (Bette Davis), joka on varakkaan kumiplantaasin omistajan vaimo. Hänen ampumansa mies osoittautuu arvostetuksi Euroopan yhteisön edustajaksi. Leslie väittää miehen ahdistelleen häntä ja selittää tekonsa itsepuolustukseksi. Eräs kirje asettaa kuitenkin syytetyn tarinan kyseenalaiseksi.
Kirje on ohjaaja William Wylerin tyylipuhtaimpia elokuvia. Iskevästä alkukohtauksesta lähtien ohjaaja luo katsojalle kiehtovan valta-asemien näytelmän, jota värittävät Intian valtameren alueen hikistä ilmastoa ja eksoottista ympäristöä havainnoiva tyylikäs kuvaus sekä Max Steinerin jylhä musiikki. Kirje heittäytyykin melodraamaansa ja noirimaiseen kohtalokkuuteensa täysin rinnoin. Kaiken tämän keskellä voimme ihannoida Bette Davisin säkenöivää filmikarismaa.
(Tomi Salovaara)
