Montaasin loppuvuoden leffamaraton järjestetään sunnuntaina 6.11. Maratonissa teema on ”Minä ja laite”, johon idea saatiin tämän vuoden Uneton 48 -lyhytelokuvakilpailun Montaasin saamalla teemalla.
Maraton järjestetään sunnuntaina 6.11. klo 12:00 alkaen ja tarjolla on yhteensä neljä pitkää elokuvaa ja yksi lyhäri. Voit tulla katsomaan muutaman suosikkisi tai vaikka koko tarjonnan. Maratonin anti sulatellaan totuttuun tapaan saunassa, joka on lämmin klo 20-21.
Aikataulu:
12:00-13:15 Dziga Vertov: Man with a Movie Camera
13:30-15:00 Brad Bird: The Iron Giant
15:00-16:00 Ruokatauko
16:00-16:05 Montaasi: Red Ink
16:10-18:20 Spike Jonze: Her
18:30-20:00 Charles Chaplin: Modern Times
Maraton järjestetään Otakaari 20 A:n Kinopoli-teatterissa Montaasin Kerhohuoneella Kinopolin vieressä. Elokuvat ovat englanninkielisiä tai niissä on tekstitys englanniksi.
Tervetuloa!
Esitysvastaavat
Peter Sormunen / peter.sormunen(at)outlook.com / Telegram: @sormpe
Tuomas Lievonen / tuomas.lievonen(at)aalto.fi / Telegram: @LsamouT
Arto Kononen / kononenarto(at)gmail.com / 044 982 1156
Klo 12:00
Dziga Vertov:
Mies ja elokuvakamera (Man with a Movie Camera)
Neuvostoliitto 1929 / 68 min / mykkä
Mies ja elokuvakamera on kuusiosainen dokumenttielokuva, joka esittää kaupunkielämää Moskovasta, Kiovasta, Odessasta ja Harkovasta (kaupunkien nimiä kuitenkaan mainitsematta) 1920-luvun lopulta. Samalla se on myös elokuva elokuvan teosta, se on täynnä erilaisia elokuvallisia tehokeinoja, eikä siinä ole lainkaan välitekstejä lukuunottamatta sen alun julistusta ”elokuvan universaalista kielestä”.
Dziga Vertov oli neuvostoliittolainen elokuvan pioneeri, joka työskenteli pääasiassa 1920- ja 1930-luvuilla. Hän oli osa niin sanottuja ”kinokkeja”, jotka olivat ryhmittymä ”todellisuuteen vannovia” neuvostoliittolaisia elokuvantekijöitä. Toisin kuin monille muille paikallisille elokuvantekijöille, näytelmäelokuva oli Vertoville lähes kirosana. Alkuun Mies ja elokuvakamera ei saanut suurta arvostusta, esimerkiksi Sergei Eisenstein sanoi sen olevan ”päätöntä kamerahuliganismia”. Rytmiltään Mies ja elokuvakamera onkin hyvin nopea sisältäen ajalleen tavanomaista paljon enemmän kohtauksia. Nykykatsojaltakin se vaatii ehkä tavanomaista enemmän keskittymistä.
Katsomme elokuvan Alloy Orchestran vuonna 1995 tehdyllä Vertovin muistiinpanoihin perustuvalla soundtrackilla.
(Peter Sormunen)
Klo 13:30
Brad Bird:
Rautajätti (The Iron Giant)
Yhdysvallat 1999 / 86 min / englanti
Kylmän sodan aikana 9-vuotias Hogarth Hughes ystävystyy avaruudesta tulleen robotin kanssa. Valtion virkamiehet ovat kuitenkin vainoharhaisia robotin tarkoituksista ja haluavat tuhota sen. Hogarthille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä puolustamaan ystäväänsä.
Animaattorina työskennellyt Brad Bird oli pitkään halunnut ohjata oman elokuvan. Lopulta hänen debyytikseen muodostui Ted Hughesin kirjaan The Iron Man pohjautuva The Iron Giant. Elokuva ei saavuttanut suurta menestystä julkaistessaan, mutta on myöhemmin kerännyt kiitosta ja saavuttanut myös eräänlaisen kulttiaseman.
(Tuomas Lievonen)
Klo 16:00
Montaasi:
Red Ink
Suomi 2022 / 5 min / englanti
Uneton 48 -lyhytelokuvakilpailu antoi tänä vuonna Montaasin joukkueelle teeman ”Minä ja laite”, joka laajeni myös tämän vuoden leffamaratonin teemaksi. Aiheesta jalostui Montaasin uusin lyhäri Red Ink, jonka toista pääosaa näyttelee kerhohuoneella majaileva tulostimemme.
(Ville Alasalmi)
Klo 16:10
Spike Jonze:
Her
Yhdysvallat 2013 / 126 min / englanti
Theodore (Joaquin Phoenix) työskentelee henkilökohtaisten kirjeiden kirjoittajana. Hänen rakkauselämänsä on tyrehtynyt eroprosessissa ja seurakseen hän päättää ostaa uuden tekoälyyn pohjautuvan OS1 käyttöjärjestelmän. Miten käy normaalille elämälle, kun viettää suuren osan ajasta käyttöjärjestelmän kanssa?
Spike Jonzen ohjaama Her on ajatuksia herättävä elokuva teknologian kehittymisestä ja sen vaikutuksesta ihmisiin. Voiko teknologia tarjota yksinäisille ihmisille heidän kaipaamaa seuraa vai olemmeko liian riippuvaisia teknologiasta, jolloin aikaa ei jää muuhun?
(Tuomas Lievonen)
Klo 18:30
Charles Chaplin:
Nykyaika (Modern Times)
Yhdysvallat 1936 / 87 min / mykkä, (englanti, siansaksa)
Kulkuri (Chaplin) työskentelee tehtaan liukuhihnalla. Kovat vaatimukset, hienot laitteet ja muut työntekijät panevat kulkurin koetukselle ja hän joutuu hullujenhuoneelle. Täältä päästyään väärinkäsitysten kautta hän päätyy vankilaan, josta kuitenkin myöhemmin vapautuu. Kadulla hän tapaa orvoksi jääneen tytön (Paulette Goddard, Chaplinin silloinen kumppani), jonka kanssa hän pyrkii hankkimaan ruokaa, töitä ja selviämään ylipäätään.
Kaupungin valojen (1931) jälkeen Charlie Chaplin oli haasteen edessä; miten sopeuttaa universaali kulkurihahmo äänielokuviin? Elokuva menestyksekkään ensi-illan jälkeen Chaplin lähti 16 kuukautta kestäneelle maailmanympärysmatkalle, jolloin oli aikaa pohtia seuraavaa liikettä. 1930-luvun lama oli juuri iskenyt, joka näkyi myös matkan aikana. Tämä inspiroi Chaplinia kommentoimaan Nykyajassa kapitalismin haasteita sekä käsittelemään talouslamaa ylipäätään, joilla oli varmasti vaikutusta myös myöhempiin Chapliniin kohdistuviin kommunistisyytyöksiin. Nykyajan alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli myös dialogia, mutta siitä luovuttiin, mutta erilaisia ääniefektejä ja laulukohtauksia elokuvaan kuitenkin päätettiin jättää. Rakenteeltaan Nykyaika muistuttaa Chaplinin Mutual-kauden elokuvia. Se on ikään kuin kokoelman pienempiä lyhytelokuvia, sitovana liimana muun muassa kulkurin tapaama orpotyttö. Nykyaika oli suuri menestys ja myös kulkurihahmon joutsenlaulu. Nykyään sitä pidetään yhtenä Chaplinin parhaimpina töinä.
(Peter Sormunen)
