Montaasin loppuvuoden leffamaraton järjestetään sunnuntaina 26.11. Maratonissa teema on ”Elokuva ja Musiikki”, ja idea siihen syntyi tarpeesta päästä kokeilemaan syksyllä uudistuneen Kinopolin äänentoistolaitteistoa.

Maraton järjestetään sunnuntaina 26.11. klo 12:00 alkaen ja tarjolla on yhteensä neljä pitkää elokuvaa ja yksi lyhäri. Voit tulla katsomaan muutaman suosikkisi tai vaikka koko tarjonnan.

Aikataulu:

12:00-13:30 Richard Lester: A Hard Day’s Night
13:30-15:40 James Algar, et al.: Fantasia
15:40-16:40 Ruokatauko
16:40-16:45 mysteerilyhytelokuva
16:45-19:00 Lars Von Trier: Dancer in the Dark
19:00-20:30 Rob Reiner: This Is Spinal Tap

Maraton järjestetään Otakaari 20 A:n Kinopoli-teatterissa. Elokuvat ovat englanninkielisiä tai niissä on tekstitys englanniksi.

Tervetuloa!

Esitysvastaavat
Peter Sormunen / peter.sormunen(at)outlook.com / Telegram: @sormpe
Tuomas Lievonen / tuomas.lievonen(at)aalto.fi / Telegram: @LsamouT
Juri Louhio/ juri.louhio(at)aalto.fi / Telegram: @J_Anton_Lou


Klo 12:00

A Hard Day's Night at 50 | Vanity Fair

Richard Lester
A Hard Day’s Night
Iso-Britannia 1964 / 87 min / englanti (In English)

FI

Beatleseillä on 36 tuntia aikaa valmistautua tulevaan televisioituun konserttiin. Suuren suosion omaavalla bändillä riittää hullaantuneita faneja perässä juoksemassa mutkistamassa asiota ja kaiken kukkuraksi managerinkaan rauhoittelut eivät tee asiasta yhtään helpompaa.

Richard Lesterin ohjaama ja The Beatlesien tähdittämä elokuva oli ensimmäinen suurempi Beatles elokuvatuotanto, jossa jäsenet näyttelivät versioita itsestään ja se valmistui otollisesti bändin suurimman suosion aikaan. Tämän lisäki elokuvasta julkaistiin soundtrack -albumi, mitkä takasivat elokuvasta suuren menestyksen. Lähes 60 vuoden jälkeen elokuvasta on jälleen tullut ajankohtainen Beatlesien julkaistua uuden kappaleen lokakuussa, jossa kuullaan kaikkia näitä tunnetuimpia jäseniä.

 

EN

The Beatles have 36 hours to prepare for a upcoming televised concert. Things are not so easy when such a popular band is being followed by crazed fans while their manager is constantly trying to contain the members.

Richard Lester’s film starring The Beatles was the first of multiple The Beatles film productions where the band members starred as versions of themselves and it came out very favorably at height of their fame. In addition, they released a soundtrack album for the film, which ensured the film to be a huge success. After 60 years it has now once again become topical due to their newly released single where we hear each of the most famous members.

(Tuomas Lievonen)


Klo 13:30

James Algar, et al.:
Fantasia
USA 1940 / 117 min / englanti (In English)

FI

Fantasia koostuu seitsemästä lyhytelokuvasta, joissa Disneyn animaattorit ovat päässeet tulkitsemaan klassisen musiikin teoksia Philadelphian orkesterin säestyksellä. Elokuvien tyylit vaihtelevat perinteisen Disneymäisestä Mikki Hiiri -lyhäristä Taikurin oppipoika aina abstraktimpiin klassisen musiikin kuuntelun herättämien tunteiden kuvauksiin. Muutama pakollinen happojaksokin löytyy vaikka lähellekään Dumbon tasoa ei päästäkään. Elokuva oli suuri satsaus tekniikan saralla, ja sitä varten kehitettiin uusia animaatio- ja tehostetekniikoita sekä ensimmäinen kaupallisessa elokuvassa monikanavaääntä toistava Fantasound-järjestelmä.

Disneyn kokopitkän tuotannon sekä pisin että kokeellisin elokuva oli alun perin tarkoitus palata teattereihin säännöllisin väliajoin vaihtuvilla lyhäreillä varustettuna. Vaikka roadshow-kierros menestyi hyvin, toisen maailmansodan syttyminen esti elokuvan myymisen Eurooppaan, minkä lisäksi kalliiden surround-äänijärjestelmien aiheuttamien kulujen takia unelmat jatkosta kariutuivat. Disneyn studio siirtyi seuraavaksi vuosikymmeneksi tekemään pienimuotoisempia tuotoksia ja propagandatilaustöitä valtiolle, eikä ole sen koommin noussut samalle kunnianhimon tasolle. Fantasian konseptia koitettiin uudelleenlämmittää vuosituhannen vaihteessa jatko-osan avulla, mutta huonon taloudellisen menestyksen takia projektia ei ole jatkettu pidemmälle.

 

EN

Fantasia consists of seven short films, where Disney’s animators get to interpret various works of classical music performed by the Philadelphia Orchestra. The films vary in style from the most Disney-like Mickey Mouse short, The Sorcerer’s Apprentice (arguably the most well known from the collection) to more abstract depictions of feelings evoked by listening to classical music. There are also some mandatory acid sequences, although not even close to the level of Dumbo. The film was revolutionary in many of its technical aspects, featuring many new animation techniques and the first commercial multi-channel Fantasound system.

The longest and the most experimental feature length production in Disney canon was meant to return to theaters in regular intervals featuring new shorts with every rerelease. While the film was successful on roadshow tour, the start of the second world war prevented sales to Europe, and along with the costs of surround sound systems the plans for the future reissues did not pan out. Disney’s animation studio was forced to do smaller scale productions and propaganda commissions for the following decade and have never again quite reached the same level of ambition. The concept was briefly reviewed at the turn of the millennium with a sequel, but poor financial success once again stopped further plans.

(Jaakko Hassinen)


Klo 16:45

Lars Von Trier:
Dancer in the Dark
Tanska 2000 / 140 min / englanti (In English)

FI

On vuosi 1964 ja tsekkoslovakialainen yksinhuoltaja Selma Ježková (Björk) on muuttanut Yhdysvaltoihin teollisuuskaupunkiin poikansa Gene Ježkován (Vladica Kostic) kanssa. Selman näkö on huonontumassa perityvän näkövian takia ja saman kohtalon on kokemassa nyt myös Gene. Selma käy tilanteesta huolimatta silti töissä metalliastioita valmistamssa tehtaassa ja säästää rahaa Genen silmäleikkaukseen.

Dancer in the Dark on kolmas osa von Trierin ”Golden Heart” -trilogiaa jonka aiemmat elokuva ovat ”Breaking the Waves” ja ”Idiootit”. Ruotsissa kuvatun elokuvan musiikista vastaa (pääosin) tietysti Björk, jonka oli tarkoitus tehdä elokuvaan aluksi vain musiikki mutta päätyikin myös pääosaan. Kappale ”I’ve Seen It All” (jossa mukana myös Thom Yorke) oli ehdolla Oscareissa parhaasta laulusta.

EN

The year is 1964, and Selma Ježková (Björk), a single mother from Czechoslovakia, has moved to an industrial city in the United States with her son Gene Ježková (Vladica Kostic). Selma’s eyesight is deteriorating due to a hereditary vision defect, and the situation is same for Gene. Despite the situation, Selma still works at a factory that makes metal containers and saves money for Gene’s eye surgery.

Dancer in the Dark is the third and final installment in von Trier’s ”Golden Heart” trilogy, whose previous films are ”Breaking the Waves” and ”Idiots”. Soundtrack of this film, which was filmed in Sweden, is written (mostly) by Björk who was only supposed to do the music for the film at first, but ended up playing the lead role as well. The song ”I’ve Seen It All” (also featuring Thom Yorke) was nominated for Best Original Song at Academy Awards.

(Peter Sormunen)


Klo 19:00

Rob Reiner:
This Is Spinal Tap
USA 1984 / 82 min / englanti (in English)

FI

Spinal Tap (Christopher Guest, Michael McKean ja Harry Shearer), yksi Englannin äännekkäimmistä yhtyeistä, lähtee uuden albuminsa julkaisun myötä kohtalokkaalle Yhdysvaltain kiertueelle dokumentaristi Marty DiBergi (Rob Reiner) heidän kannoillaan. Kiertueen varrella yhtye kohtaa toinen toistaan absurdimpia vastoinkäymisiä, backstagelle eksymisistä lavarekvisiitan toimintahäiriöihin ja alati laskevaan suosioon.

Reiner käsikirjoitti ensiohjauksensa yhdessä bändin jäseniä esittävien Guestin, McKeanin ja Shearerin kanssa, ja suuri osa elokuvan dialogista syntyi improvisaation tuloksena. Elokuva kuvattiin dokumenttielokuvan keinoja myötäillen, ja sitä voikin pitää koko ‘muka-dokumentti’ -genren alullepanijana. Jo ilmestyessään kriitikot ylistivät elokuvaa sen osuvasta satiirista niin musiikkibisnestä kuin myös dokumenttielokuvia yleisestikin kohtaan, mutta suuremman yleisön suosion ja kulttimaineen se saavutti vasta videojulkaisun myötä.

EN

Spinal Tap (Christopher Guest, Michael McKean and Harry Shearer), one of England’s loudest bands, sets out on a fateful tour of the United States to promote their new album release, along with a documentary film-maker Marty DiBergi (Rob Reiner) chronicling their journey. Along the tour, the band faces increasingly absurd misfortunes, from getting lost backstage to malfunctioning stage props and consistently declining popularity.

Reiner wrote his debut feature along with Guest, McKean and Shearer, who play the band members, and much of the dialogue was improvised. The film was shot using the methods of documentary film-making, and it can rightfully be considered as launching the whole mockumentary genre. Movie critics found praise for the film’s biting satire of the music industry, as well as documentaries in general, but the larger audience and cult following didn’t come around until the release in video format.

(Juri Louhio)