”Saahan sitä ihminen nimeään vaihtaa, vapaassa maassa!
        Ei tää oo vielä mikään postivaltio.”
        – Nils-Åke Kalso, kiinteistönvälittäjä

1970-luvun päättyessä Montaasiin oli kerääntynyt tiivis joukko elokuvanteosta kiinnostuneita tekniikan opiskelijoita. Punk-hengen innoittamina he ryhtyivät tekemään lyhytelokuvia, joiden tunnusmerkkejä olivat leikkisyys, omaehtoisuus ja räävitön huumori. Ruokahalu kasvoi syödessä, ja parin minuutin minielokuvista edettiin nopeasti pidempiin ja monimutkaisempiin tuotantoihin. Vuonna 1978 osa porukasta perusti Lähikuva Oy -tuotantoyhtiön ja ryhtyi tekemään pitkiä elokuvia. Lähikuvalaiset jatkoivat samalla lyhytelokuvien tekemistä Montaasissa, heidän joukossaan Matti Kanerva ja Markku Oikkonen, jotka alkoivat vuonna 1983 tehdä elokuvaa Postilaitoksen miehet. Tyylillisesti se oli sekoitus rikoselokuvaa ja screwball-komediaa, premissinä postilaitos, jolla on poliisilaitoksen asema ja oikeudet.

postilaitoksen_miehet_paku
Kyseessä oli kenties Montaasin historian laajamittaisin tuotanto: käsikirjoitus pursuili joukkokohtauksia, takaa-ajoja ja lentokonestuntteja. Haasteista huolimatta elokuva tehtiin vuonna 1983 lähes valmiiksi, mutta hanke kaatui lopulta omaan suuruuteensa, kun tuotannon hallinnoiminen kävi yhä vaikeammaksi ja talkoohengessä työskennelleen tekijäporukan mielenkiinto herpaantui. Filmit lojuivat pöytälaatikossa vuosikymmeniä, kunnes Montaasin nykypolvi näki materiaalin vuonna 2010 ja auttoi tekijöitä viimeistelemään elokuvan. Postilaitoksen miehet valmistui lopulta pari vuotta myöhemmin, 29 vuotta kuvausten jälkeen. Restauroitu, lopullinen versio löytyy nyt Vimeosta: